Voi herran jestas! D: Mites aika on kulunu näin nopeesti?! Muistan vieläkin sen hetken tasan vuosi sitten kesäleirin päätteeksi kun äiti tulee hakemaan meitä, halaa mua ja kuiskaa mun korvaan, että mulla on oma hevonen! Olin niin onnellinen ja oon vieläkin! Laura saa aina vaan hymyn huulen, vaikka päivä olisi ollut kuinka huono tahansa. Ja vaikka nyt sillä on ollutkin hieman ongelmia jalkojen kanssa (viime päivinä ontunut vasenta etujalkaa) ollaan koettu niin paljon kaikkea yhdessä enkä pysty enää millään kuvittelemaan arkea ilman Lauraa! <3 Kaikki hyvät ja huonotkin kokemukset Lauran kanssa on opettanut mulle niin paljon elämästä, hevosista, asenteesta, pitkäjänteisyydestä ja ihan kaikesta, että oon super kiitollinen tästä yhdessä vietetystä vuodesta joita toivottavasti on vielä monta tulossa! :))
 |
| Tavoitteita... |
 |
| Onnistumisia... |
 |
| Ja hupia <3 |
