Pitkästä aikaa valmennuksessa!

Moikka! Nyt on taas vahingossa päässyt postaus aika vähän venähtämään, kun tällä viikolla alkoi koulutkin eikä ennen sitä ollut oikein mitään mistä kirjoittaa. Niinpä tänään kun sain vihdoin järjestettyä itseni valmennukseen tulee siitä postaus, sillä sain vielä äidinkin kentän reunalle kuvaamaan, joten kuviakin on ja äiti tosissaan räpsikin niitä, että melko kuva rikas postaus luvassa. :D

Valmennus olisi neljältä, mutta suuntasin tallille jo kahden maissa. Olin nimittäin ihan super innoissani, sillä viime valmennuksesta on jo muutama viikko ja hyppääminenhän on aina kivaa! Laitoin hienon ratsastuspaidankin päälle, jotta kuvista tulisi mahdollisimman kivoja ja saappaatkin pääsiäät taas käyttöön! ;) Aluksi mentiin tyttöjen kanssa kantamaan muutamat tolpat kentälle odotellessamme valmentajaa, mutta päädyimmekin itse hyppimään pikku kavaletteja. :D Oli kuitenkin niin kuuma ja aurinkoinen päivä että siinä hommassa tuli nopeasti tosi kuuma niin että tyydyimme istumaan viileään talliin vesipullojen kanssa. 

Ehkä mailman söpöin tallikoira <3

Heti valmentajan tultua lähdimme rakentamaan kentälle esteet kuten hän ne halusi ja sitten hepat vain sisälle ja harjaamaan. Laura oli hieman pölyinen, mutta pöly lähti kyllä ihan hyvin vartin harjailujen jälkeen, jonka jälkeen vain varusteet niskaan ja kentälle kävelemään. 

Kunnon alkukäyntien jälkeen tultiin hieman ravipuomeja molemmista suunnista jonka jälkeen ne laitettiin vielä laukka väleille ja tuntiin vielä laukassa. 

Kenttä pöllysi niin paljon, että jotkut kuvat saattavat siksi olla hieman sumeita...

Sen jälkeen tulimme halkaisijalla olevaa pikku ristikkoa, joka edessä oli puomi ja joka oli ehkä 20cm korkea xD sillä seuranamme valmennuksessa oli kaksi varsaa ja pieni shettis, joten este korkeus oli tällä kerralla hyvinkin matala. Harmittelin tätä aluksi aika lailla, sillä Laura oli jo alku raveissa tosi energinen ja työskentely haluinen, että isompiakin esteitä oltaisiin voitu tulla. Tästä päästiin kuitenkin yli, sillä pian ristikkoa jo hieman nostettiin, mutta tässä toiselle nuoremmista hevosista iski jännitys ja se jäi vain pyörimään estettä edeltävään kulmaan, niinpä loppuen lopuksi me Lauran kanssa päädyttiin veto hevosiksi tälle nuorelle tammalle jolloin se uskaltautui esteelle. :) 

Ilmeellä mennään! xDD

Tultiin lopuksi vielä ala-pitkällä sivulla olevaa pikku ristikkoa. Tätäkin nostettiin hieman loppua kohden, muttei se korkeimmillaankaan ollut kun ehkä 50cm. Tämänkin yli tultiinkin täysin ongelmitta kaikkien hevosten kohdalla ja Laura olikin niin innoissaan, vaikka esteet pieniä olivatkin, että se jopa imi hieman pienelle 50cm ristikolle. xD

Valmmentaja lopuksi kylläkin sanoi, että kun nyt Laura kerta oli noin työhaluinen, että hän voisi nostaa pikku ristikkosta meille hieman isomman pystyn. Viidenkympin ristikko nousikin heti seitsemään kymppiin ja hieman ihmeissään tästä  Laura ei tullut täysin suorana pystylle, mutta yli mentiin puhtaasti silti. Muutaman hypyn jälkeen este olikin jo kahdeksassa kympissä, yhdeksässä kympissä ja lopuksi se nousi metriin!? Laura olikin tästä jo niin innoissaan, että imi esteille oikein kunnolla ja tästä syystä lähtikin kerran niin kaukaa, etten päässyt ollenkaan mukaan joten tässä kuvasarja lopputuloksesta:

Klikatkaa kuva oikein suureksi ja tsuumatkaa ilmeeseen. Se on näkemisen arvoinen!! :'D

Mites tuo jalustin tuossa oikein menee?!? xD Mutta kädet sentään siellä missä pitääkin eikös? :')

Tällaseenasentoon mä sinne sitten päädyin roikkumaan :D

Minun ei onneksi kuitenkaan käynyt mitenkään, sillä heti kun Laura huomasi etten pysy selässä se hidasti, kaarsi aidan luo ja pysähtyi. Onnistuin siis roikkumaan melko kauankin selässä, mutta lopuksi Lauran laskiessa pään alas liusuin alas. Heppa sai kuitenkin kunnon taputukset kun oli niin hienosti toiminut mamin menettäessä tasapainonsa! :) 

Tämän jälkeen siis hyppäsin suoraan vain selkään ja esteelle suoraan. Ensimmäinen hyppy tippumisen jälkeen oli hyvä, mutta sen jälkeen Laura pukitti muutamaan otteeseen, sillä täytyyhän sitä aina ruveta testailemaan kun se ratsastaja sieltä kerran tulee alas, että josko sen saisi sieltä alas vielä uudestaa. Olin kuitenkin hyvin jääräpäinen eikä neiti onnistunut minua tiputtamaan. Seuraavat hypyt oilivatkin sitten jo pukittomia ja saatiin loppuun muutama todella hyvä hyppy! <3

Sumeeta menoo (tämä kuva on jo hieman aijemmalta, este ei ole vielä siis metriä :))

<3<3<3

Lopuksi olin vain niin iloinen ja täynnä ylpeyttä, adrenaliinia ja en voinut muuta kun hymyillä koko ajan! :'D Laura teki omistajansa siis HYVIN onneliseksi ja ylpeäksi tänään! Olen edelleenkin täynnä iloa enkä voi vieläkään käsittää miten näin kävi että tultiin jo metriä :D

Näihin iloisiin tunnelmiin lopetan nyt sitten, vaikka minun iloni kyllä jatkuu varmaan vielä HYVIN kauan xD

Vierailua

Tosiaan, en usko että oon täällä maininnu tästä laisinkaan, mutta olin alkuviikosta moikkaamassa Jennaa ja Vendiä ja ajattelin kirjoitella teille tästä hieman, sillä oli kyllä tosi kivaa nähdä molempia pitkästä aikaa. Jennaan tutustuin siis kun he muuttivat samalle tallille meidän kanssa ja käytiiin useasti yhdessä valmennuksissa.

Jenna kutsui mut siis alkuviikoksi heidän mökilleen, missä Vendikin viettää kesän. Olin super innoissani kun tiistai aamuna hyppäsin autoon ja matka kohti Sieravuorta alkoi.

Heti perille päästyä heitettiin vain kassit mökkiin, juteltiin hetki ja suunnattiin sitten rantaan. Rannalla bikinit vaan päälle ja veteen. Vesi oli kuitenkin niin kylmää, ettei sinne viitsinyt mennä uimaan, joten lähdettiinkin suppaamaan. En ole ennen kuullutkaan koko lajista, joten pääsin kokeilemaan sitä ensimmäistä kertaa. Suppaaminen osottautui tosi hauskaksi ja odotankin jo ihan tohkeissani seuraavaa kertaa.

Suppailtiin siis lähemmäksi kaahta tuntia, jonka jälkeen kävimme syömässä ja sitten olikin jo aika suunnata ponien luo.

Vendin laidun kaverina on siis Komeeta niminen tamma, jonka selkään minä tuolloin pääsin. Ihastuin tammaan jo heti hoitaessa, sillä sitä voi vain pitää aidattomalla pellolla vapaana harjatessa ja varustaessa. Siinä se tyytyväisenä vain syöi kaiken aikaa! Hauskaa siis välillä hoitaa ponia, joka ei luimi ja näyttele hampaita hoitaessa, kuten Laura! :D


Ratsastaessa poni oli yhtä mukava. Yli kahdenkymmenen vuoden iästä huolimatta poni oli super energinen ja työ haluinen. Kuuma ilma oli kuitenkin sen verran väsyttävä, että aika pian tumman ruskea poni huohottikin jo kuumuudesta. Etsittiin siis Jennan kanssa mahdollisimman varjoinen pelto, jossa tehtiin vähän ravityöskentelyä ja otettiin pari laukka pätkää, jonka jälkeen suunnattiin takaisin kotia kohti. Päätettiin kuitenkin vai jättää satulat talliin ja suunnattiin sitten rantaan hieman uittamaan poneja.

Komeettaa kuitenkin hieman jännitti veden ja hiekan raja, joten aika kauan sain sen kanssa tapella ennen kun se suostui veteen lainkaan. Muutaman kerran sain sen sinne jo kahlaamaan, mutta aina se päätti yhtäkkiä vain juosta pois vedestä. Lopuksi päädyin siis vielä taluttamaan sen kerran veteen, jottei jäisi huono tapa päälle. Tämä oli kuitenkin hieman inhottavaa, sillä mulla oli pitkätratsastushousut ja sukat jalassa. Kastuin siis reisiin asti, jonka jälkeen oli hieman inhottavaa hypätä takaisin selkään. :D

Vesi vaan roiskuu kun Komeetta poistuu vedestä ;D

Sinne sitte vaan vaatteet päällä :)))

Ratsastuksen jälkeen suunnattiin toiseen rantaan kun missä oltiin oltu hevosten kanssa. Rannassa oli alkamassa tannssi tunti, joten mentiin mukaan. En minä ainakaan niitä liikkeitä osannut, mutta hauskaa kyllä oli! :D

Mustapaitainen tyttö vaaleissa farkuissa ois sit mä xD

Illalla käytiin heppojen kanssa rannassa vielä ottamassa hieman kuvia auringon laskussa, mutta Jennan kamera päätti irtisanoutua juuri sillä hetkellä, eikä kännykälläkään oikein tullut hyviä kuvia, mutta hauskaa oli!

Ratsastuksen jälkeen sitten iltapala ja nukkumaan :)


Aamulla aloitettiin päivä taas suppaamalla, mutta tällä kertaa ei jaksettu lähteä millekkään lenkille, joten hetken kuluttua päädyttiin vain makoilemaan laudoilla ottamassa aurinkoa, kun kerrankaan ei satanut! Pääsin myös ensimmäistä kertaa vesiskootterin kyytiin, joka oli ihan huimaa!

Vedessä oleskelun jälkeen lähdettiin ponien kanssa maastoon ja tällä kertaa pääsin kokeilemaan Vendiä! Ja vaikka Jenna ja Vendi ovatkin olleet meidän kanssa samalla tallilla jo melko kauan en vielä ollut ehtinyt Vendin selkään, joten odotin tätä innolla!

Ratsastaessa Vendi olikin ihan super kiva ja rakastuin sen askellajeihin! Ravi oli vain niin tasaista, että olisin voinut vain jäädä sinne asumaan! <3 Laukkaamaankin päästiin vaikka muutamassa nostossa pikku pukki tulikin! ;D

Maaston jälkeen mentiin vielä pellolle ratsastelemaan. Jenna otti Komeetalla muutaman laukka pätkän sillä välin kun minä ravailin Vendillä. Lopuksi vaihdetiin vielä niin, että minäkin pääsin Komeetalla muutaman laukka pätkän. :)

Ratsastuksen jälkeen rakennettiin poneille vielä suuri laidun, jossa ne saisi lomailla päivän kun Jennan perhe kävi ruotsissa. Lankojen kanssa tuli hieman ongelmia ja kun vihdoin laudun oli valmis jouduttiin me pakkaamaan super nopeudella jonka jälkeen äkkiä syömään ja sitten Turkua kohti. :)

Tykästyn Jennan mökkiin kovasti enkä malta odottaa että pääsen sinne taas! Oli ihan huippua ponien kanssa ja kaikki uusi mitä pääsi kokeilemaan oli ihanaa! Jennaakin oli tullut jo kova ikävä, joten oli super kiva nähdä pitkästä aikaa <3

Illalla kävin vielä moikkaamassa Lauraa, eikä se näyttänyt ontuvan enää yhtä pahasti. Taluttelin sitä kuitenkin vain käynnissä, joten ongelma saattaa ilmetä vasta ravissa, saas nähdä. Suuntaan tallille kohta puolin ja toivon ontumisen olevan ohi, sillä pääsen tänään kokeilemaan ravia. Saas nähdä miten käy... Toivotaan parasta!

Vuosi yhdessä

Voi herran jestas! D: Mites aika on kulunu näin nopeesti?! Muistan vieläkin sen hetken tasan vuosi sitten kesäleirin päätteeksi kun äiti tulee hakemaan meitä, halaa mua ja kuiskaa mun korvaan, että mulla on oma hevonen! Olin niin onnellinen ja oon vieläkin! Laura saa aina vaan hymyn huulen, vaikka päivä olisi ollut kuinka huono tahansa. Ja vaikka nyt sillä on ollutkin hieman ongelmia jalkojen kanssa (viime päivinä ontunut vasenta etujalkaa) ollaan koettu niin paljon kaikkea yhdessä enkä pysty enää millään kuvittelemaan arkea ilman Lauraa! <3 Kaikki hyvät ja huonotkin kokemukset Lauran kanssa on opettanut mulle niin paljon elämästä, hevosista, asenteesta, pitkäjänteisyydestä ja ihan kaikesta, että oon super kiitollinen tästä yhdessä vietetystä vuodesta joita toivottavasti on vielä monta tulossa! :))

Tavoitteita...

Onnistumisia...

Ja hupia <3

Uusia varusteita

Oltiin äidin kanssa viime Tiistaina hieman shoppailemassa. Lähdettiin jo aamusta matkaan ja ensimmäiseksi suunnattiin Agrimarkettiin ja sen jälkeen vielä Hööksiin. Reissussa meni useampi tungti ja paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä tarttui mukaan, joten ajattelinkin teille nyt hieman niitä esitellä. :)

Ensimmäiseksi Agrimarketista mukaan tarttui nahkasaippua, haavan puhdistus suihke ja desinfiointi aine. Nämä tosissan tulevat käyttön ja on hyvä aina olla kaiken laista varmuuden vuoksi ;D

Heti piti tietysti kokeilla nahkasaippuaa ja tuli suitsista kyllä ihan uuden näköiset :D

Hööksistä löytyi enemmänkin kaikenlaista, kuten nämä ihanat uudet chapsit, joita olen kovasti kaivannut sillä vanhat hajosivat ihan käsiin ja ihanat uudet ratsastus kengät kun on vanhat jo kolmen vuoden käytössä hieman kuluneet :D

Chapseihin ihastuin heti nähdessäni ne. Ne ovat nimittäin ihanasti kaksi väriset- Ulkoreuna on tummanruskeaa nahkaa ja sisäpuoli mustaa nahkaa. Ruskea sopii siis nyt hyvin lempi ratsastus housuihini (kuvassa) ja musta nahka uusiin kenkiin. Polven sivuun tulee myös hauska saapasmainen tuki, josta pidän kovasti.

Mukaan Hööksistä tarttui myös vihreä riimunaru (jotka tulevat aina käyttöön ;))

Ja ihana punainen satulahuopa, josta olen haaveillut jo pitkään.

Vihdoin päätin myös hankkia kannukset, kun on Laura ollut ihan super laiskana, eikä viitsisi olla koko ajan raipalla mäiskimässä :DD

Olen super innoissani näistä kaikista uusista varusteista ja ahkerasti on kaikki ollut jo kokeilussa. :D

Tänään Lauran vasemman takajalan kengästä (jalka jota se ontui hetki sitten) oli naula vääntynyt kavion alle. Sama naula oli muutama päivä sitten jo hieman ulkona, mutten kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota silloin, koska se oli viellä sen verran napakasti kiinni. Tänään se oli kuitenkin vääntynyt aika lailla ja meni hetki ennen kun keksimme mitä tehdä. Ensin koitimme äidin kanssa vain lyödä naula takaisin. Se meni takaisin kyllä hyvin, mutta jäi ulkopuolella sörröttämään ulos, eikä meillä ollut mitään millä leikata se, joten ajattelimme, että olisi parempi otta naula kokonaan pois. Tässä tuli sitten semmoinen ongelma, että naula oli ulkopuoleltakin vääntynyt, eikä mahtunut reijästä ulos. Hetki siinä sitten meni kun tilannetta taas pohdiskeltiin. Lopuksi sain kuitenkin väännettyä vääntyneen osan suoraksi ja naula saatiin ulos. Koko operaatiossa ainoana työkaluna oli siis vasara! :DD Aika näppärästi sai siis isoa painavaa vasaraa käyttää, jotta muutaman sentin pieni naula saataisiin ulos. ;D Noh loppu hyvin kaikki hyvin! Täytyy nyt vain tarkkailla kenkää kun on toiselta puolelta vain kahdella naulalla kiinni, mutta toivottavasti se nyt pysyisi jalassa kurakeleistä ja naula puutteesta huolimatta! :))

Mielen virkistystä

Huoh! Suuri kivi vierähti sydämmeltä pari päivää sitten. Lauran jalka on nimittäin parantunut super hyvin ja se liikkuu jo ihan normaalisti. Tällä kertaa selvittiin siis pelkällä mustelmalla ja suurella säikähdyksellä. Hieman olen vielä varuillani ja tarkastan jalan joka päivä varmuuden vuoksi, ettei jalka ole taas kipeytynyt, mutta hyvin se näyttää jakselevan.

Mutta nyt itse postauksen aiheeseen. En nimittäin suinkaan tullut kirjoittelemaan vain jalan kuulumisista, vaan hyppy tunnistamme pari päivää sitten. Annoin nimittäin jalan parantua rauhassa, mutta heti kun se näytti toipuneen pahimmista kivuista, päätin hypyttää Lauraa hieman ajatellen, että sittepä sen varmasti näkee onko jalka jo kunnossa.

Eilen ennen iltatreeniä <3

Rakensin kentälle siis pikkuisia esteitä, joiden maksimi korkeus oli ehkä juuri ja juuri 50cm. Tarkoitus ei siis suinkaan ollut mitään korkeutta hypätä, vaan ihan vain molempien mielen virkistykseksi hieman pomppia. Ala pitkälle sivulle laitoin yhden puomin, jota tulin molemmista suunnista ravissa ja laukassa tehden yläpitkänsivun kulmaan aina täyskaarron. Yläpitkänsivun kulmaan laitoin yhden pystyn, jota tulin molemmista suunnista laukassa ja vinosti halkaisijalle pienen neljän laukan sarjan. Tulin kaikki esteet muutaman kerran ja lopuksi pientä sarjaa. Kun kaikki esteet oli ylitetty muutaman kerran onnistuneesti sai hyppely riittää siltä päivältä. En nimittäin missään nimessä halunnut rasittaa jalkaa liikaa, ettei se tulisi taas kipeäksi. Olin Lauraan siis super tyytyväinen, ja loppua kohden huomasin senkin innostuvan yhä enemmän. Aluksi ympyrätehtävillä erityisesti laukka on hyvin nelitahtista osaksi laiskuuden vuoksi, mutta suurimpana syynä oli kuitenkin jalka, jota Laura tietysti arkoi viellä hieman. Jalka ei kuitenkaan näyttänyt kipeä olevan, sillä lopuksi laukka sujui jo hyvin eteen, eikä ollut enää nelitahtinenkaan.

Uusi satulahuopa ja juuri leikattu harja. Satulahuovasta ja muista uusista ostoksista lisää tulevassa postauksessa ;)

Äiti kuvaili hieman ihan vain kännykällä ja sai ihan hyviä pätkiä tehtäviltä, joten tein niistä pienen koosteen, josta näkyy millaista meidän menomme käytännössä oli ;p Videon laatu kuitenkin on mitä on, kun on kännykällä kuvattu... Laadun saa kuitenkin edes hieman paremmaksi videon alakulmasta ;)

Nyt muutaman päivän ajan olen vain mennyt sileällä yrittäen ratsastaa Lauraa vain eteen ja tänään apuna oli kannuksetkin, joiden avulla saatiin molempien kierrosten laukoista hyvin eteenpäin menevät ja kolmitahtiset. :) Huomenna saman laista luvassa. Viikonloppuna lähden kisahoitajaksi ja katsotaan jos jossain välissä pääsisi itsekin kotona hyppäämään.

Mailman huonoin tuuri

Argh... siis kuten otsikostakin näkee mulla kavi taas mailman huonoin tuuri. Maanantaina tallille palatessani iloisena ja pirteänä lähdin hakemaan muutaman muun tytön kanssa hevosia laitumelta, missä Laurakin oli siis ollut viikonlopun kun olin Helsingissä. Hevosen kiinni saatuani ilokseni huomasin, että siltähän puuttuu vasen takakenkä! D: No ei siinä mitään lähdimme kävelemään tallia kohti hevosten kanssa ja huomaan kävellessämme että ei voi olla totta Laura miltein ontui kengätöntä jalkaansa! Kävellessään soratiellä se meiaan välillä hypähti kun sora oli vähän isompaa ja kivet osuivat kavioon. Kävely oli siis hyvin hidasta ja vaivalloista koko matka takaisin tallille (n.1 km).

Tallilla sitten kun muut hevoset jätettiin ulos otin Lauran sisään ja tarkisteltiin tallinomistajan kanssa kaviota. Mitään sen kummempaa ei löydetty, mutta koska Laura on aina ollut todella epäpuhdas ilman kenkää ollessaan soitimme kengittäjälle ja hän sanoi tulevansa mahdollisimman pian. Noin puolen toista tunnin päästä kengittäjä sitten saapui ja Lauralle saatin kenkä jalkaan. Kengittäjäkään ei huomannut jalassa mitään erikoista, joten illalla tuntien jälkeen oli tarkoitus ratsastaa. Käväisin tässä välissä siis kotona syömässä ja sitten takaisin tallille.

Harjailin Lauran kaikessa rauhassa ja heitin varusteet niskaan. Tuntien loputtua suuntasimme sitten kentälle, missä Laura vaikutti edelleen melko normaalilta. Hyppäsin sitten selkään ja aloin tekemään ympyröitä kulmiin ravissa, minkä jälkeen nostin ravin, jossa tarkoituksena oli jatkaa samaa tehtävää. Kovin pitkälle ei kuitenkaan päästy, sillä heti ensimmäisillä ravi askeleilla huomasin jonkin olevan pielessä. Ravi oli todella epäpuhtaan tuntuinen, joten otin heti takaisin käyntiin ja pyysin tallinomistajan kentälle katsomaan. Hän sanoikin, että ravi oli hyvin epäpuhdas ja kehotti vain kävelemään tämän päivän. Kävelin kentällä yli puolituntia tehden vain kaikenlaisia kiemuroita, jotta jalkavertyisi ja tottuisi liikkeeseen. Tarkisteltuamme käyntiä jonkin aikaa huomasimme, että Laura nosti vasemman takajalan aina maasta liian aikaisin niin, ettei sen pohja kunnolla edes osunut maahan vaan se astui vain kärjelle.

Noh päätimme, että maanantain kävelyn jälkeen jalka oli jo selvästi vertynyt ja tallissa Laura seisoikin jo koko kavion päällä. Tiistain valmennus häämötti siis vain yhden yön päässä, joten olisi miltein mahdotonta, että Laura olisi täysin kunnossa seuraavana päivänä, mutta siltin saavuimme tallille tiistai aamuna aikaisin tarkistamaan tilanne ja kaikki näytti olevan hyvin ja Laura jo astuikin koko kaviolle.

Valmennukseen siis mentäisiin sormet ristissä, sillä edellis päivänäkin ongelma tuli esiin kunnolla vasta ravissa. Pyysin siis valmentajaa katsomaan ravin molempiin suuntiin ja hän sanoi sen olevan ihan puhdas. Olin niin onnessani, että olisin voinut kiljua. Olin kuitenkin vielä hieman huolissani laukasta, joten valmentaja katsoi senkin ja sanoi oikean laukan olevan myöskin puhdas. Olin siis super innoissani, mutta ei... Vasen laukka koituikin meidän ongelmaksi ja se oli hyvin epäpuhdas ja tuntuikin hyvin oudolta heti selkään, joten otin heti käyntiin. Tallinomistajan kanssa siis pohdimme tilannetta pitkään, mutta hän näki parhaaksi ettemme ottaisi riskiä enkä minäkään halunnut tilanteen missään nimessä menevän pahempaan. Kävelin siis kenttää ympäri kun muut hyppäsivät hienoja ratoja ja kyllä siinä VÄHÄN harmitti. Sanoin vain itselleni, että ensi kerralla sitten, sillä pääasia on nyt, että Laura saadaan kuntoon.

Olen siis tullut siihen tulokseen, että minut on kirottu! Viimeksikin juuri ennen leirin alkua tulin kipeäksi ja nyt juuri ennen valmennusta Laura alkaa ontua. Aina siis kun odotan jotakin hevosjuttua oikein kovasti, joku tulee esteeksi. Argh ärsyttää!! :(

Seuraavien päivien liikutukseen kuuluu siis vain kävelyä ja mahdollisesti vähäistä ravia. Josko sillä tavoin jalka tottuisi taas kosketukseen eikä olisi enää niin arka... Joten toivotaan jalan nyt vain parantuvan ja koitan kirjoitella lisää jalan tilanteesta mikäli se parantuu tai menee pahempaan.

Valmentautumista ja Helsingin reissu

Nyt ei ole pitkään aikaan taas tullut kirjoiteltua mitään tänne blogin puolelle, joten korjataampa se. Mitään ihmeellisempää ei ole tapahtunut, vaikka estevalmennus viime sunnuntaina olikin, mutta sieltä ei ole kuva materiaalia, joten en kirjoittele nyt siitä. Ajattelin vain istahtaa hetkeksi koneelle kirjoittelemaan, kun kiireisestä aikataulusta löytyi hetken tauko kirjoittelulle. Olen siis ollut melko kiireinen lähiaikoina, vaikka kesälomalla ei saisikaan olla kiire joka paikkaan koko ajan. :D Täytin viime maanantaina nimittäin 14 joten kaikenlaista menoa riittää ystävien kanssa, kun jokaisen kaveriporukan kanssa täytyy erikseen juhlia. ;DD

Mansikat ja herneet on mun lempi juttu kesässä <3

Tälläkin hetkellä olen keskellä pakkausta, kun kolmen tunnin päästä lähtee bussi Helsinkiin ja pitäisi heppakin vielä mennä viemään laitumelle ennen sitä, mutta oli vain ihan pakko tähän väliin istahtaa koneelle kun on vaan niin paljon tekemistä, että ainut tapa rauhoittua on jakaa kaikki kirjoituksena tänne. Lähden siis kolmeksipäiväksi ysvääni luokse Helsinkiin, missä tarkoituksena olisi käydä linnanmäellä ja shoppailemassa ja tehdä muutakin kivaa, saas nyt nähdä miten ehditään. Reissusta varmaankin postausta ensiviikolla, jos saan kuvailtua sillälailla, että ei postaus olisi pelkkää tekstiä.

Laura puolestaan on laitumella yötä-päivää reissuni ajan lomailemassa tutun laidun porukan kanssa. Tekee hyvää sillekkin saada hieman lomaa kun on nyt ollut niin kuumakin, että ei paljoa ole hepo jaksanut kentällä ympyröitä helteessä vääntää. Ehkä viikonlopun jälkeen olisi sitten jo hieman virkeämpää menoa. Toivon suuresti, että näin olisi sillä ilmoitin meidät ensiviikon tiistaiksi Tomas Kivirannan valmennukseen. Odotan tätä innolla, sillä viimeisen vuoden ajan olemme valmentautuneet vain yhdellä valmentajalla viikottain, että vaihtelu on varmasti hyvästä.

Paljon kaikenlaista ohjelmaa on siis luvassa ja tänne koitan kirjoitella mahdollisimman paljon tapahtumista, mutta en lupaa mitään sillä aikataulu pysyy kiireisenä viellä ainakin jonkin aikaa.